taydellisyys

Olen aina pitänyt itseäni perfektionistina. En ollut kuitenkaan aiemmin edes ymmärtänyt, mihin kaikkeen täydellisyyden tavoitteluni vaikutti myrkyllisesti. Juuri ennen hääjuhliamme se iski minuun.

Olin löytänyt itselleni sen oikean miehen, jonka kanssa saatoin olla täysin oma itseni, mutta kuitenkin yritin tehdä häistämme jotain täydellistä spektaakkelia täydellisine koristeineen ja loppuun viilattuine ohjelmineen, vaikka silloin juhlista ei olisi varmasti edes tulleet meidän näköiset. Olin muuttumassa hirviömorsiameksi ja päätin että nyt saa riittää.

Tajusin, että tuo sama perfektionismi tulee vielä pilaamaan tuon elämäni tärkeimmän päivän ja se oli kokoajan estänyt minua tavoittelemasta unelmaani yrittäjänä. Olin siinä toki jo alkuun päässyt, mutta vauhti olisi voinut olla nopeampikin jos en olisi antanut täydellisyyden tavoittelun jarruttaa. Ymmärsin vihdoin, että sen sijaan että tekisin jotain täydellistä, minun olisi aloitettava ja tehtävä edes jotain. Jatkuvalla hiomisella ja hinkkaamisella ei pääse pitkälle. On otettava käteen kirves tai vasara ja antaa paukkua. Ensitöikseni paukutin päähäni, että häiden ei pidä olla tietynlaiset, vaan ne saavat olla juuri sellaiset kun niistä tulee.

Häissämme ei ollut joutseniksi taiteltuja servettejä, ei mukahauskoja käsikirjoitettuja leikkejä eikä ensimmäistä tanssia oltu harjoiteltu kertaakaan. Ensimmäinen tanssi oli haparoiva mutta täynnä tunnetta. Hääohjelman muodosti lattialle tuotu tatami, jossa muunmuassa mieheni ja bestman painivat Brasilialaisen Jiujitsun merkeissä livemusiikin soidessa sekä mieheni järjestämä piirustuskilpailu, jonka tätini voitti lahjonnalla. Sulakkeet paloivat kolme kertaa keittiöväen puuhaillessa keittiössä ja kaikki eivät muistaneet kirjoittaa vieraskirjaan. Päivä oli kuitenkin täydellinen, juuri meidän näköinen ja stressistä ei ollut minulla tietoakaan. Päästin irti kontrollista, mutta kaikki sujui mallikkaasti.

Tässä muutamia asioita, jotka kiteyttävät mukavasti sen, miksi täydellisyyttä ei kannata tavoitella:

1. Elämä on paljon hauskempaa hieman epätäydellisenä

Täydellisyyden tavoittelu on stressaavaa ja täydellisyyshän olisi lopulta varmasti aika tylsää Et oppisi mitään (virheistä oppii), etkä pääsisi koskaan nauramaan itsellesi, etkä ehkä toisillekaan jos kaikki muutkin olisivat täydellisiä.

2. Saat jotain aikaiseksi

Sen sijaan että tavoittelisit täydellisyyttä, ”tyydy” tosi hyvään. Täydellisyys kuulostaa mahtavalta, mutta oletko oikeastaan koskaan edes kohdannut täydellisyyttä? Aina on parannettavan varaa. Esimerkiksi sen sijaan että hioisit liiketoimintasuunnitelmaa ikuisesti timantiksi, aloita toiminta. Tehdessä idea kirkastuu ja ainakin olet sanaut aikaiseksi jo jotain konkreettista, et ainoastaan suunnitelmia paperilla.

3.Täydellisenä menettäisit sisusi ja sinnikkyytesi

Kun eivät mene täydellisesti, tahdonvoimamme ja sopeutumiskykymme auttaa jaksamaan. Paras keino sisun kasvattamiseksi onkin haastaa itseään jatkuvasti. Muista aina kehittää itseäsi, pyri aina parempaan, mutta opi rakastamaan virheitäsi ja omaa itseäsi kaikessa epätäydellisyydessäsi.

Erittäin hyvää, ellei jopa täydellistä päivää sinulle!

Kerro kavereille

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *