• momlife - äitiys on lahja elämältä,  Päiväkirja

    Hääpäivä numero uno – Kahdenkeskistä aikaa

    Eilen 17.9 me juhlittiin ensimmäistä hääpäivää. Vähän yli kaksi vuotta sitten tapasimme ja vuosi sitten sanoimmekin toisillemme Kulosaaren kirkossa tahdon, kauniissa syksyisessä ja aurinkoisessa säässä. Aurinko helli meitä myös tänä vuonna ensimmäisenä häiden vuosipäivänä. Joku hullu joskus kauhisteli ”nopeaa etenemistä”, mutta kun kolahtaa niin silloin kolahtaa. Onneksemme Lilin kummitäti pääsi hoitotädiksi sillä aikaa kun me hipsimme hetkeksi Herttoniemen kartanolla sijaitsevaan Wanhaan Myllyyn hääpäivän ateriaa nauttimaan kahden kesken. Edellisestä kahdenkeskisestä hetkestä onkin ehtinyt vierähtää jo kaksi kuukautta ia tämä pieni irtiotto tuli kyllä ehdottomasti tarpeeseen. Pakko myöntää kuitenkin, että jännitti hirmuisesti jättää oma pienokainen jonkun toisen hoiviin. Uskaltauduin nauttimaan jopa lasillisen shampanjaa päivän kunniaksi. Ateriaksi valitsimme valmiin 3 ruokalajin menun,  jossa oli alkuruokana…

  • Päiväkirja

    Kastejuhla

    Eilen 10.9.2017 meidän rakas pieni Lili sai nimensä mukavien kastejuhlien merkeissä. Juhlapaikalle matkustettiin tuttuun tapaan limusiinilla, kaakut ja muut sylitavarana. Lili oli koko kastejuhlan ajan hienosti hiljaa ja nukkui miltei koko juhlat läpeensä. Oltiin väkerretty leipomuksia koko lauantai, ensimmäistä kertaa elämässäni kokeilin sokerikuorrutetun täytekakun tekemistä ja sehän menikin sitten loppupeleissä sellaisiksi hommiksi, että kuorrute yön aikana vettyi jääkaapissa ja sain sitten rapsutella sen irti vielä sunnuntaiaamuna ja kuorruttaa uudelleen. (Ei ollut kakkukupua päällä jääkaapissa ja välissä oli kreemi! 😉 ) Tätä se äitiys on! 😀 Sylikummi Henna leipoi mokkapalat. Hieno päivä kokonaisuudessaan, kiitos kaikille osallistujille! Lili sai paljon hienoja lahjojakin, niistä lisää tuonnempana. Tänään aion viettää rennosti omia synttäreitä pyöreitä…

  • Kategorioimaton,  Päiväkirja,  wellness - hyvinvointi

    Vauva-arki pakottaa irti täydellisyyden tavoittelusta

    Oletko sinäkin täydellisyyden tavoittelija? Minä olen. Aina vähän. Tykkään yleensä kun kaikki on just eikä melkein. Jotain sinnepäin harvoin kelpaa, mutta onneksi olen jo pikkuhiljaa alkanut tottua ajatukseen että täydellistä ei ole olemassakaan ja että riittävän hyvä on myös tarpeeksi hyvä.   Työssäni yrittäjänä olen tottunut suorittamaan. Vartaloni suhteen olen täydellisyyden tavoittelusta jo luopunut, miksi se on muun suhteen niin vaikeaa? Miten täydellisyyden tavoittelu onnistuu vauva-arjessa? Voin sanoa että täällä ainakin melko puolivillaisin tuloksin. Mulla on päivässä aina tiettyjä asioita jotka mun on ”pakko” saada tehtyä ja tietysti tietyllä tavalla. Arvatkaa olenko saanut ne kaikki tehtyä joka päivä tässä viimeisen kuukauden aikana. No en. ”Eilen jäi sänky petaamatta” Eilen jäi…