Natasa H | joulu 15, 2017 | family - perhe on tärkein, momlife - äitiys on lahja elämältä
Vauvan päiväuniaika. Tuo täynnä mystiikkaa oleva, monta kertaa päivässä toistuva aika jona vauva pitäisi saada torkahtamaan. Kaikki todennäköisyydet ja lähinnä koko maailma tuntuvat vaan välillä olevan unia vastaan. Seuraa kertomus (avautuminen) eräästä (tämänaamuisesta) uniajasta:
Kuva pöllitty netistä.
- Vauvaa väsyttää. No eipä siinä. Laitetaan nukkumaan.
- Vauva ei halua nukkua vaikka väsyttää. No ei siinä. Nukutetaan vaan sinnikkäästi.
- Vauvan kädet vispaa, jalat vispaa. Vauvalla alkaa tulla nälkä. No mut hei, ruokitaan välissä ja jatketaan sitten.
- Ruuan jälkeen vauva alkaa jo rauhoittua ja väsy alkaa painaa.
- Vauva nukahtaa.
- Joku tampio päättää 5 min jatkuneiden unien jälkeen alkaa sahata moottorisahalla pusikoita asunnon edessä keskellä talvea.
- Vauva herää.
- Vauva kakkaa.
- Vauvan kanssa mennään pesulle.
- Uusi yritys. Vauva nukkumaan.
- Asunnon vieressä olevalla työmaalla päätetään vaihteeksi vähän räjäytellä. Samaan aikaan pihalla aurataan vähän jäisiä lumikokkareita ympäriinsä, jotta meteli olisi taattu.
- Kyllä sitä metelissä voi nukkua mutta keskellä tällästä työmaata on kyllä vähän nyt niin ja näin.
- Katellaan sitte syssymmällä. Muutetaan ensin varmaan johonkin korpeen.
Että näin ja silleen. Vähän oottelin että millon naapuri alkaa porata seiniä mut ei ainakaan vielä toistaiseksi! Kyllä Lili yleensä on nukkunut ihan ok metelissäkin, mutta nykyään tuntuu olevan niin paljon herkkäunisempi että varsinkin yllättävät äänet herättää saman tien.
Tunnetteko tuskani? Sanokaa pliis että joku edes 😀
Seuraa minua:
Instagramissa
Facebookissa
Bloglovin’issa
Natasa H | joulu 4, 2017 | family - perhe on tärkein, Kategorioimaton
Meillä nukutaan unia jo kahden tunnin pätkissä! Parannusta siis viime öinä ollut aiempiin puolen tunnin ja tunnin välein heräilyihin.
Viime viikolla oli Lilin 4kk neuvola. 6010g ja 63cm. Käyrillä mennään mukavasti edelleen. Pituuden suhteen kylläkin hypättiin huimasti. 4 cm edellisestä mittauksesta. Tyttö näytti neuvolassa myös että osaa nykyään vähän vierastaakin. Suu meni mutruun kun piti olla hetki äidin sylistä pois.
Näytti kuulemma ikenet myös siltä että hampaita saattaisi olla tulossa. Ei sinänsä yllättävää jos niin on. Purulelu on ollut kova juttu viimeaikoina.
Lili sai paljon kehuja taas jäntevyydestään ja tarkkaavaisuudestaan. Äiti sai kehuja hoitotaidoistaan 😀
Viikonloppuna käytiin vähän perheen kesken Itiksessä ostoksilla. Itse olin päättänyt että meille ei tänä vuonna joulukalentereita tule, mutta Jesse oli erimieltä ja osti meille molemmille tytöille omat kalenterit. Lili sai Mauri Kunnaksen Kirjajoulukalenterin ja minä The Body Shopin ison pinkin joulukalenterin. Minkäs teet kun mies on päättänyt ostaa kalenterit? Silloin ne ostetaan 😀
Lili kävi myös samalla syömässä Fazerin kahvilassa.
Joulukalenterit ovat olleet tosi kivat! Kunnaksen kalenterissä on 24 minikirjaa joissa on kivoja tarinoita luettavaksi.
Muiden joulukoristeostosten lisäksi myös ostoslistalla ollut vaaleanpunainen Weisten Babys First Christmas 2017 joulupallo pääsi Stockmannilta* mukaan <3 Aina pitää jotain pientä söpöä hömppää olla. Koska lapseni on sen arvoinen.
Hassusti tärähtänyt naama, sopivan epäselvä nettiin 😀
Ehdoton huipentuma ostosreissulle oli tietenkin se kun päästiin moikkaamaan Joulupukkia. Liliä kyllä oikeasti kiinnosti enemmän tonttutytön päällä oleva punainen asu ja kaikki ympäröivä hälinä. Päivä oli niin jännä, että unikin maistui Lilille oikein mainiosti myöhemmin.
Vielä loput lahjahankinnat tehtävälistalla ja sen jälkeen saa joulu tulla!
Oletteko muut käyneet pukkia moikkaamassa?
Seuraa minua:
Instagramissa
Facebookissa
Bloglovin’issa
Natasa H | marras 23, 2017 | family - perhe on tärkein, momlife - äitiys on lahja elämältä
Hurjaa! Lilillä tuli 4 kuukautta ikää täyteen tiistaina. En ole edelleenkään varma siitä onko se paljon vai vähän. Tavallaan tähän uuteen elämään vauvan kanssa on jo tottunut, mutta tavallaanhan tähän ei voi tottua kun kaikki muuttuu joka päivä. 4 kuukautta menee niin äkkiä, mutta toisaalta niin hitaasti. Siitä on nyt muutaman päivän yli vuoden, kun tein positiivisen raskaustestin.
Lili on oppinut viimeisen kuukauden aikana hurjasti uusia taitoja ja on kehittyy ja kasvaa vauhdilla. 3 kk neuvolapäivän iltana pyörähdettiin silloin ensimmäisen kerran selältä vatsalle ja nyt jo kieritään välillä vauhdilla pitkiäkin matkoja sivusuunnassa. Housujen pukeminen on välillä haastavaa kun tyttö kierähtää samalla sekunnilla ympäri kun hänet on asettanut lattialle selälleen, eikä tuota hurjaa väkkärää uskalla juuri jättää yksin leikkimatollekaan hetkeksi.
Lelut pysyvät jo hienosti Lilin käsissä. Suosikkilelu on Ikeasta ostettu raidallinen kissapehmo, jota Pikku-Heroniksi kutsutaan. (Kissamme nimi kun on siis Heron.) Viikko sitten käydessämme ruokakaupan avajaisissa ostin myös 4kk+ purulelun Lilille, se on vielä muodoltaan ja kooltaan vähän sellainen että aina ei osu suuhun vaan välillä esimerkiksi otsaan, mutta joka päivä menee paremmin ja suu löytyy kyllä.
Se on hassua miten se ensimmäinen kerta uusissa taidoissa on aina ihmeellinen, mutta seuraavat kerrat tuntuvatkin ihan siltä kuin Lili olisi osannut homman aina.
Ensimmäinen isänpäivä meni oikein mukavasti. Teetettiin tuoreelle isukille lahjaksi muki omalla kuvalla ja tekstillä ja painettiin sormiväreillä korttiin Lilin jalan ja käden kuva. Lahjat tuntuivat olevan mieleiset <3
Viime viikosta lähtien on ollut kovasti hampaidenteko-oireita tai jotain sen kaltaista ja purulelu on auttanut noihin kitinöihin hyvin. Yhtään hammasta ei tosin vielä näy.
Yksi aivan loistava rauhoituskeino kiukkuiluihin on ollut pattereilla toimiva Gracon koliikkikeinu jonka saimme pari viikkoa sitten. Joku ystävällinen naapuri oli päättänyt luopua omastaan ja jättänyt keinun rappuun ”saa ottaa”-lapun kera. Olen niin kiitollinen tästä. Myöhemmin rappuun ilmestyi myös syöttötuoleja yms. mutta niistä emme mitään kotiin raahanneet, alkaa olla jo muutenkin täyttä.
Joulukorttikuvauksiakin tehtiin meillä maanantaina kun vihdoin löydettiin kaupasta se pikkuinen tonttulakki. Name Itiltä lakki sitten vihdoin bongattiin! Lakin kaveriksi kuviin eksyi Lilin lempilelu ja Lilin isomummin punainen kaulahuivi. Tyttö oli kuvissa kuin ammattimall ja poseerasi niin hienosti että kuvauksissa meni aikaa ehkä vain muutama minuutti. Niitä varsinaisia huippuotoksia ei tietenkään täällä blogissa julkaista vaan ne menevät kortteihin 😉
Maanantaina on sitten vuorossa 4kk neuvola. Saa nähdä miten on kokoa tullut tytölle lisää. Jännityksellähän sitä vähän odottelee, Lili on vieläkin niin mini-ihminen. Se Ticket to heavenin 62 cm talvipuku minkä ostin on edelleen ihan jätti 😀 Mutta ehkä sitten vuoden vaihteessa se menisi jo..
Se puku 😀
Joko on muilla joulukorttikuvat otettu?
Seuraa minua:
Instagramissa
Facebookissa
Bloglovin’issa
Natasa H | marras 16, 2017 | family - perhe on tärkein, Kategorioimaton, momlife - äitiys on lahja elämältä
Kohta 4 kuukautta vanhemmuutta takana ja paljon on tullut opittua uutta elämästä, vauvoista ja vanhemmuudesta. Tässä pieni huumorimielessä tehty listaus asioista mitä tähän mennessä olen oppinut pienen tytön äitinä:
- Vaikka lasten vaatteet ja kengät ovat kooltaan pieniä, ne maksavat yleensä enemmän kuin omat vaatteesi.
- Hiustenlähtö ei aina välttämättä ole hormonaalista. Hiukset kannattaa pitää siis mielellään kiinni.
- Kampaajakäynti voi tuntua yhtä luksukselta ja rentouttavalta kuin ulkomaanmatka.
- Kylmä kahvi kaunistaa.
- Ensin vauva ei nuku ja sitten kun nukkuu, sinulla alkaa tulla jo ikävä ja toivot että hän heräisi.
- Lämpimät lounaat saattavat olla kuolemassa sukupuuttoon.
- Kotoa ulos pääseminen voi olla varsinainen palapeli ja juuri kun olet selvittämässä sen, tapahtuu kakkaräjähdys.
- Ennen oli ”huonosti nukuttuja öitä” ja nyt on HUONOSTI NUKUTTUJA ÖITÄ.
- Jos et kirjoita kaikkea ylös kalenteriin, unohdat takuuvarmasti.
- Kaikki tuntemasi sosiaalinen elämä katoaa lähes tyystin kun vauva syntyy.
- Seksielämäsi seuraa aika pitkälti sosiaalisen elämän jalanjäljissä. Jos et kirjoita sitä kalenteriin 😉
- Kaikesta voi tehdä laulun.
- Kaikkeen mahdolliseen on olemassa tukihenkilö. (On synnytystukihenkilöitä, kantoliinatukihenkilöitä, imetystukihenkilöitä..)
- Aina on joku vaihe.
- Ulkoilu pienen vauvan kanssa on hyvin samanlaista kuin koiran kanssa. Kaikki haluavat tulla juttelemaan ja ihastelemaan.
- Jos et vastaa tekstiviestiin heti, vastaat siihen vuoden päästä.
- Vauvat pierevät yllättävän kovaäänisesti.
- Pienikokoista ihmistä voi rakastaa helposti enemmän kuin mitään tai ketään muuta.
Kaikesta voi tehdä laulun.
Mitä (vauvan) vanhemmuus on opettanut sinulle?
>Bio Oil ihonhoitoöljy raskausarpia tasoittamaan alk. 9,90€*<
Seuraa minua:
Instagramissa
Facebookissa
Bloglovin’issa
Natasa H | marras 2, 2017 | family - perhe on tärkein, Kategorioimaton, momlife - äitiys on lahja elämältä
Olen tässä miettinyt, että pitäisiköhän tässä pikkuhiljaa alkaa väsäämään jonkisortin katoamisilmoitusta? Meidän rauhallinen, hiljainen ja aina nukkuva pienokainen on nimittäin kadonnut ja tilalle on tullut jatkuvaa huomiota ja syliä itkun ja huudon säestyksellä vaativa kohta 3,5 kuukautta vanha neito.
Lili on kehittynyt hurjaa vauhtia ja paikallaan oleminen on hänelle nykyään suoraan sanoen tuskaa. Viime viikot olemme kanniskelleet tyttöä ympäriinsä, pompsutelleet jumppapallolla ja tehneet vaikka mitä kommervenkkejä päivät pitkät jotta hän pysyisi tyytyväisenä. Eipähän ainakaan tule laiskoteltua kun tuohon vielä lisää aamuisin ja iltaisin päivittäiset kävelylenkit.
Nyt Lili on myös viikon verran syönyt 1-2 tunnin välein taas myös öisin. Kivaa kun aina tulee joku uusi vaihe!
Tällä viikolla homma on alkanut edes jotenkuten rauhoittua, kun esimerkiksi sitteri on välillä jopa ihan ok tälle istumisesta kiinnostuneelle pienokaiselle. (Ehkäpä katoamisilmoituksen tekemiseen ei sittenkään tarvitse ryhtyä..) Samoin lattialla viihdytään nyt enemmän kun osataan jo pyörähdellä vatsalta selälleen, selältä vatsalleen ja akselin ympäri.
Sylissä ollessaan Lili vetää kokoajan itseään pystympään asentoon vähän kuin vatsarutistuksia tehden. Nojailu on erittäin huono juttu ja siitä tulee kiukku. Istuminen pian itsekseen olisi siis Lilin mieleen.
Kantoreppu Manduca on ollut nyt kovasti haaveissa ottaa käyttöön sillä meidän molempien vanhempien selät alkavat olla pikkuhiljaa rikki kaikesta kanniskelusta. Muutaman kerran olen onnistuneesti sullonut Lilin reppuun niin että huuto ja itku jopa on lakannut, vaikka aina asento on ollutkin ihan miten sattuu.
Nyt vähän neuvoja kyselemällä olen ehkä keksimässä viimein sen oikean asennon että meillä molemmilla olisi hyvä olla. Yksi kokeilu sattui minua selkään, yhdessä Lilin jalat olivat ties missä ja yhdessä ne puristuivat lantiovyön alle.. mikään noista edellämainituista siis ei ollut oikein.
Tilanne on siksi hankalampi, kun Lili on juuri sen kokoinen, että vauvatuen voisi jättää periaatteessa pois, mutta jalat eivät ihan yllä roikkumaan vapaasti. Seuraavaksi kokeillaan kaventaa reppua huivilla. Jos siis järkytyit instagram-kuvasta missä asento on ihan kamala niin ei huolta, homma pikkuhiljaa kondiksessa! 😀
Minkä takia noissa kantorepuissa ei voi tulla mukana ihan sellaista kunnollista ohjeistusta siitä miten sitä tulisi käyttää? Ollaan luettu ohjeita edestakaisin, ylhäältä alas ja alhaalta ylös, mutta mitään selvyyttä oikeanlaisiin säätöihin ei ole saatu. Joku poliitikko varmaan väsännyt tuonkin ohjeistuksen.
Jos nyt saataisiin Manduca kunnolla käyttöön niin se auttaisi varmasti meidän arkea. Voisin pikkuhiljaa alkaa ehtiä vaikka kotihommiakin ihan oikeasti tekemään ja saisin tuota mun KonMari-projektiakin vähän etenemään. Mulla on peukut pystyssä ja sormet ja silmätkin ristissä että tää homma nyt lähtis toimimaan,
Seuraa minua:
Instagramissa
Facebookissa
Bloglovin’issa
Natasa H | loka 31, 2017 | family - perhe on tärkein, Kategorioimaton, wellness - hyvinvointi
Yö on ollut rikkonainen. Vauva on syönyt joka toinen tunti, ellei jopa tunnin välein. Aamulla heräät vauvan itkuun ja huutoon joka ei laannu. Yrität tuon metelin keskellä vauva kainalossa keittää itsellesi aamukahvin ja valmistaa aamupalan. Itku jatkuu. Yrität vähän väliä kokeilla josko sittenkin vauva haluaisi olla lattialla tai kenties on jo nälkä.. mutta ei.. mikään ei ole hyvin… tästä tulee vielä kiva päivä…
”Mene aikaisin nukkumaan, näe ystäviä, meditoi, lue kirjaa, unohda kaikki hetkeksi… älä stressaa.” Ehkä helpommin sanottu kuin tehty pienen vauvan kanssa. Ulkopuolinen (ja lapseton) saattaa kuvitella että äitiysloma on pelkkää rentoa kotona köllimistä vauvan kanssa, mutta tosiasiassa sellainen tilanne on varmasti hyvin harvinainen.
Stressi on myrkkyä. Se lamaannuttaa kehon, saa oireilemaan fyysisellä ja henkisellä tasolla. Voi tulla vatsavaivoja, päänsärkyä, ärtymystä, väsymystä, uupumusta. Voi palaa loppuun.
Miksi pienen lapsen äidin on niin vaikea levätä ja nollata? Koska se on välillä aikalailla mahdotonta. Aikaisin ei mennä nukkumaan jos lapsi ei halua, kahvihetkestä ystävän kanssa kahvilassa voi tulla painajainen kun kullannuppu saakin yllätysraivarit, meditointihetkiä varten tarvitsee erikseen raivata aikaa (ja lastenhoitaja) ja kaikkea ei todellakaan voi vaan jättää tekemättä kun tuntuu siltä.
Olen tällä hetkellä itse selkeästi stressaantunut. Huomaan sen siitä että vatsani on alkanut taas oireilla. Turvottaa ja on tukalaa, ruokavalio on karsittu jo imetysdieetin vuoksi aika minimiin ja mistään ei ole apua. Olen alkanut sitäkin stressata. Stressiä stressin päälle. Jes! Tiesitkö että stressi voi aiheuttaa jopa enemmän vatsaongelmia kuin kehno ruokavalio?
Stressaaminen ei välttämättä tarkoita sitä että olisi huolissaan jostakin (toki pienen vauvan äitinä on huolissaan kaikesta), vaan kortisolitasoja nostavaa stressiä keholle on myös esimerkiksi fyysinen stressi (kuten imetys ja jatkuva liikkeessäolo) ja liian vähäinen uni. Pienen lapsen äitinä stressitasot voivat olla siis todella korkealla.
Pieni stressinhallintaopas pienen vauvan äidille
Opettele tunnistamaan stressi
On tärkeä oppia tunnistamaan stressioireet itsessään. Verenpaineen nousu tai korkea syke voi saada olosi tuntumaan heikolta ja sinua saattaa pyörryttääkin. Vatsasi saattaa oireilla. Saatat huomata korottavasi ääntäsi tai ärtyä helpommin. Nämä merkkejä ei kannata vain ohittaa.
Hengitä
Tätä tekniikkaa voit käyttää aina hankalan (ahdistavan) hetken yllättäessä, esimerkiksi kun vauva itkee eikä rauhoitu tai kun et saa unen päästä kiinni. Kun sinä olet rauhallisempi, myös vauva on. Hengitä siis syvään, rauhallisesti neljään laskien sisään, pidä tauko ja hengitä ulos hitaasti neljästä alaspäin laskien (4-3-2-1). Toista niin monta kertaa kuin on tarpeen. Syvähengitys on yksinkertainen keino lievittää stressiä, sillä stressaantuneina usein alamme hengittää pinnallisesti, jolloin solut eivät saa tarpeeksi happea ja stressihormonitasot nousevat.
Organisoi ja pidä rutiinit
Päivät voivat olla yhtä kaaosta jos ne eivät ole minkäänlaisessa järjestyksessä edes päässä. Meillä päivärutiineihin kuuluvat aamu- ja iltakävelyt joita en jättänyt edes räntäsateessa väliin. Järjestä iltaisin omat vaatteesi, tavarasi ja aamupalasi jne niin että sinun on helppo valmistautua edes itse päivään kun vauvalla saattaa olla vähän hankalampi aamu. Laita myös vauvan leikkipaikka ja vauvan vaatteet samalla tavalla valmiiksi odottamaan uutta päivää.
Pidä yhteyttä toisiin äiteihin ja ystäviisi
Kukaan ei ymmärrä äitiyden hankaluuksia niin kuin toinen äiti, vietä siis kaikin mokomin päivisin aikaa toisten pienten lasten äitien kanssa. Vertaistuki on loistava keino purkaa stressiä. Älä unohda kuitenkaan myöskään vanhoja ystäviäsi, laita heille viestiä tai soita kun on siihen mahdollisuus ja pyydä heitä käymään. Eivätkö he ole pitäneet sinuun yhteyttä? Voi olla että he eivät ole vaan uskaltaneet pitää yhteyttä, kun ovat ajatelleet sinun olevan niin kiireinen vauvajuttujen kanssa että eivät ole halunneet häiritä.
Pidä huolta itsestäsi
Mikäli et ole vieläkään muistanut järjestää itsellesi viikoittain edes yhtä lapsivapaata tuntia. Tee se niin pian kuin mahdollista. Harrasta kevyttä liikuntaa, syö hyvin ja ravitse kehoasi. Stressi kuluttaa simerkiksi B- ja C-vitamiineja sekä magnesiumia nopeasti joten hyvä luonnollinen ravintolisä on monella varmasti tarpeen. Muista myös nesteytys. Erityisesti imettäessä todella tärkeää!
Rentoudu
Jos et ole koskaan kokeillut rentoutusharjoituksia tai meditointia, suosittelen kokeilemaan mahdollisimman pian. Aluksi vaikkapa 10 minuuttia ohjattua meditaatiota tai hengittelyä riittää mainiosti. 20 minuuttia aina vaan parempi. Rentoutusharjoitteet aktivoivat parasympaattista hermostoa ja lisäävät hallinnan tunnetta arkeen, vähentävät kehon kiputiloja ja jännitystä ja auttavat nukahtamaan helpommin.
Pyydä puolisoasi tai muuta luotettavaa henkilöä vahtimaan vauvaa tuo hetki. Hakeudu rauhalliseen paikkaan ja istuudu tai käy makuulleen mukavasti. Tee ohjattu harjoitus joko puhelinsovelluksen (Esim. Sattva, tai Calm) tai Youtube-videon avulla (Hae esim ”Guided meditation”). Voit myös hengitellä rauhallisesti omaan tahtiisi ilman ohjausta, mutta mielestäni nuo ohjatut ovat tähän tarkoitukseen aivan mahtavia. Paras Youtube-meditaatio kanava on mielestäni Jason Stephensonin.
Treenaa vauvan (ja puolison) kanssa
Voi olla, että vauva ei halua olla varsinkaan alussa (ja tietyissä kehitysvaiheissa) lainkaan yksin ja silloin voi olla vaikea löytää aikaa hyvää tekeville treenihetkille. Vauvan kanssa voi kuitenkin tehdä helposti esimerkiksi kyykkyjä ja muita jumppaliikkeitä kotosalla, äidille se on treeni, mutta vauvalle joko leikkiä tai rauhoittavaa liikettä. Muista toki myös kävelylenkit, raitis ilma piristää kummasti niin äidin (ja isän) kuin vauvankin mieltä.
Toivottavasti jokin vinkeistä tulee tarpeeseen. Itse aion ottaa nämä kaikki säännölliseen käyttöön taistelussa stressiä vastaan. Tähän olisi kyllä ollut vielä lisättävääkin, mutta ehkä niistä myöhemmin sitten.
Onko sinulla jokin oma viiden tähden vinkki stressin taltuttamiseen vauva-arjen keskellä? Kerro minullekin. Kaikki vinkit otetaan ilolla vastaan.
Seuraa minua:
Instagramissa
Facebookissa
Bloglovin’issa
