Kategoria: PREGNANCY/RASKAUS

Raskausviikko 35

Täällä sitä maha kasvaa ja hyvä meininki.  Tämä raskausviikko on vihdoin tuonut jo  mullekin haasteita oloon ja eloon. Aloitin viikonloppuna Floradix rautakuurin välttääkseni väsymyksen yltymisen (En löytänyt sitä aiemmassa postauksessani esittelemääni Blueironia mistään). Floradix kuitenkin sopii minulle ja on luonnollinen niin tällä menen ihan hyvillä mielin. Hemoglobiini mulla siis oli silloin pari viikkoa sitten neuvolassa raskaanaolevalle ihan ok, mutta

natasahook

Tosiaan pientä väsymystä on ollut havaittavissa ja on ollut oikeastaan turha kuvitella käyväni esimerkiksi useammalla kävelylenkillä päivässä. Yksi on riittänyt oikein hyvin. Muuten olenkin sitten puuhastellut kotona, miettinyt että mitäs kaikkea sitä vielä pitäisi tehdä ennen vauvan saapumista ja lepäillyt niin sohvalla kuin sängyssäkin. Heron-kisuli on ollut aika hellyydenkipeä! Ehkä se aistii jo jotain. Olen koittanut Heronille sanoa, että kertoo sitten kun mulla alkaa synnytys 😀

Vatsa on sen verran kookas että se jo hieman haittaa hengitystä. Vauva Odotus App tiesi kertoa, että keuhkojeni kapasiteetti on pienentynyt jopa 25%, ja siltä kyllä tuntuukin!

Raudan lisäksi olen alkanut lisätä ravintooni myös mineraaleja ja tämä on tuntunut auttavan ainakin hassuihin haisteluhimoihin joita alkoi ilmetä. Olisin voinut päiväkaudet haistella pestyjä pyykkejä, kellaria, asfalttia, hiekkaa, kylpyhuoneen kosteita saumalaasteja jne ja jäljitin tuon pienen ongelman mineraalien puutteeksi. Kummasti sitä on oppinut kehoaan kuuntelemaan tässä vuosien saatossa!

Myös lantion alueella on tuntunut nyt pientä särkyä ja kävely on muuttunut ehkä olemukseltaan hieman ankkamaiseksi lyllertämiseksi. Nukkuminen on kuitenkin edelleen sujunut ihan hyvin. Nukkumaanmenoaika on tosin aikaistunut, mutta sehän on varmaan vain hyvä!

Äitiysloma alkaa kolmen päivän päästä! Huh! Niin tämä aika vaan on vierinyt vauhdilla eteenpäin ja mä vissiin sitten vyörynyt. Muutamia hankintoja lukuunottamatta kaikki pitäisi olla pikkuiselle valmiina joten ehkä ei huolta siitä että ehtiikö, vaikka tuntuukin että kiirus tässä tulee.

rv 34+2

Viime viikonloppuna tytöt järkkäsivät mulle Baby Shower juhlat ja olin kyllä kovin otettu siitä kuinka moni tuli paikalle mua ilostuttamaan. Juhlat olivat mukavan hillityt, eikä niihin sisältynyt mitään kakkavaipan haisteluleikkejä tai muuta hölmöä. En tykkää hölmöistä ja mauttomista juhlaleikeistä ja mun mielestä melkein kaikki leikit on hölmöjä. En tiedä mikä mua niissä risoo. Varmaan jotain lapsuuden traumoja 😀

Mulla oli itseasiassa kahdet Baby showerit viimeviikolla. Ekat oli jo torstaina kun viikonloppuna estynyt ystävä tuli yllättämään mut herkuilla 🙂

 

babyshower

Viikon raskausvinkki:

Mikäli sinun tekee mieli haistella kaikkea hassua, tarkista saatko ravinnosta ja ravintolisistäsi kaiken tarvittavan. Hiekan haistelun himo voi kieliä esimerkiksi mineraalien tarpeesta 😀

Ihanaa viikonloppua!

Natasa Höök

Ruokavalioni raskausaikana

Alkuraskaudessa oli jonkinveran harjoittelemista ruokailujen kanssa, otin tietoisesti tavoitteeksi syödä niin että minä ja vauva saamme molemmat tarpeeksi ravinteita. Aamuisin ei meinannut maittaa mikään, siksi otinkin avukseni smoothiet. Helppo tapa lisätä kaikkea hyvää ruokavalioon.

Yksi isoimmista muutoksista minkä ruokavaliooni tein jo alkuraskaudessa, oli lihan ottaminen takaisin ruokavalioon. Tämän tein kärvisteltyäni ensimmäisen raskauskuukauden lihanhimoissani. En syö lihaa päivittäin, mutta jonkinverran. Raskausaikana olen entistäkin enemmän kuulostellut kehoani ja sitä mitä se tuntuu tarvitsevan.

Tältä suurinpiirtein näyttää yksi ruokapäivä raskausruokavaliossani:

Aamuateria:

Vegaaninen proteiinismoothie jossa vaihdellen erilaisia kasviksia ja hedelmiä ja avokadoa tai kasviskadon yllättäessä leipää tms.

Viikonloppuna smoothieta, munakokkelia, leipiä lisukkeineen.. tällöin vedetään miehen kanssa yleensä kunnon laatuaikabrunssit 😀

Lounas:

Riisiä, perunaa tai bataattia, kasviksia ja kalaa, lihaa, tofua tai soijarouheesta tms. tehty kastike.

Viikonloppuisin yhdistetty toisinaan pitkään aamiaiseen, muuten aika sama kuin arkena.

Päivällinen:

Riisiä, perunaa tai bataattia, kasviksia ja kalaa, lihaa, tofua tai soijarouheesta tms. tehty kastike tai gluteeniton pastaruoka. Mun yks lemppari on uunibataatit ja tonnikala tms. lisuke!

Viikonloppuna tehdään monesti itse gluteenitonta pitsaa tai burgereita. Nyt kesällä grillaillaan kaikenlaisia herkkuja. Toisinaan syödään ravintolassa.

Iltapala:

Jos iltapalalle on tilaa päivällisen jälkeen, niin se saattaa olla esim leipä runsaine lisukkeineen tai riisipiirakkaa.

Viikonloppuisin päivällinen on saattanut olla niin täyttävä etten jaksa syödä muuta kuin ananasta tai vähän jotain herkkuja.

 

Näiden ruokien välissä syön välipaloiksi silloin tällöin esimerkiksi tuoreananasta.. jota menee 2-3kpl viikossa 😀 tai leipää tai muuta mitä mieleni nyt sattuu tekemään. Olen antanut hieman mieliteoilleni valtaa tässä raskausaikana ja se tuntuu olleen ihan ok idea 🙂

Natasa Höök

Mitä jos kaikki menee päin helvettiä?

Miksi en saisi suhtautua tulevaan synnytykseen rennosti?

Mulle on ruvettu puhuu niin paljon joka suunnasta, et pitäisi alkaa valmistautua synnytykseen ja sen suhteen myös pahimpaan, mut mä en halua.

Mä haluan nauttia tästä raskaudesta loppuun saakka, oli se maalilinja sit minkänäkönen tahansa. Mä oon koittanut valmistautua koitokseen pitämällä itsestäni ja vatsan asukkaasta hyvää huolta ja uskon et se on kaikki mitä mä oikeasti voin edes tehdä.

Pääsin onneksi yli siitä alkuraskauden pelosta, et kaikki menis kuitenkin päin pyllyä, niin en tosiaan halua sitä fiilistä takas.

On eriasia vähän suunnitella, miettiä kivunlievitystä tai lempparisynnytystapaa kun miettiä, et mitä sit jos joudunki teholle tai kuolen. Kaikki me ollaan erilaisia, kaikilla meillä on omat kroppamme mut lähtökohtaisesti naisen vartalo on synnytystä varten tarkoitettu ja uskon että suurimmalla osalla meistä se toimii myös siinä tilanteessa oikeanlaisella tavalla.

Jotkut tästä naureskelee, että enhän mä mitään tiedä kun esikoista vasta odotan. En tiedäkään!

En tiedä miten mun käy, mut en aio panikoida etukäteen. En mä mieti kauppareissullekaan lähtiessä sitä, et mitä jos joku ajaa mun päälle.

Paras mun mielestä on vaan luottaa siihen et kaikki menee hyvin. Se on vähintään parasta mitä voin tehdä mun omalle mielenterveydelle.

Oletteko te muut kokeneet painostusta synnytykseen ja sen erikoistilanteisiin valmistautumiseen?

Natasa Höök