Pizza, hampurilaiset ja tortillat terveellisemmin

Pizzaa, hampurilaisia, tortillaa. Silloin tällöin tekee mieli herkutella, mutta sopivatko nämä tutut herkut laihduttajan ruokavalioon? Varmasti sopivat kun ruuat tekee itse ja tietää mitä niihin on laittanut.

Toisinaan on TIETYSTI ihan ok käydä syömässä myös ulkona. Sopiva rentous ruokailuissa on ”avain onneen”. Tässä kuitenkin pieniä meillä hyviksi todettuja vinkkejä tuunata lempiherkuista hieman kevyempiä, puhtaampia ja täten myös terveellisempiä vaihtoehtoja:

Pizza

kantarellipizza

Vaihda pohja terveellisempään äläkä hulluttele juuston kanssa. Meillä tehdään pohja yleensä gluteenittomasta jauhoseoksesta, koska on koettu riittäväksi kevennykseksi että se turvottaa vähemmän kuin vehnäpohja, mutta monet tekevät pohjansa mm. kukkakaalista.

Mitä vähemmän ainesosia pohjassa, sitä parempi. Meillä pohjaan käytetään neitsytoliiviöljyä, gluteenitonta jauhoseosta, suolaa ja leivinjauhetta. Siinä kaikki. Mikäli pitsasta haluaa tehdä kunnon proteiinipommin, suosittelen rikkomaan päälle pari kananmunaa ennen kypsentämistä. Täytteisiin tietenkin runsaasti kasviksia, sieniä yms kevyttä ja vähemmän punaista lihaa. On olemassa muitakin pizzatäytteitä kuin salami 😉

Hampurilaiset

bataattihampurilaiset

Hampurilaisia voi keventää monellakin eri tapaa. Sämpylät voi vaihtaa vehnäsämpylän sijaan esimerkiksi. itsetehtyihin gluteenittomiin hampurilaissämpylöihin tai vaikkapa bataattiviipaleisiin.

Pihvit kannattaa ehdottomasti tehdä itse. Herkulliset naudanlihapihvit saa tehtyä ihan ilman sipulikeittoaineksia, kananmunaa tai muita hullutuksia. Pelkkä luomuliha ja mausteet riittävät.

Vaihtoehtoisesti pihvinä voi olla myös kanaa tai kasvissyöjälle esimerkiksi soijarouhe-papupihvejä tai viipaloitua tofua. Valitse kastikkeiksi sellaisia missä on mahdollisimman vähän ainesosia, juustoksi kunnollista kypsytettyä cheddaria, ei niitä sulatejuustoversioita. Väliin kasviksia!

Kurkkaa täältä ohjeeni gluteenittomiin hampurilaissämpylöihin.

Tortillat tai tacot

Tortillat ovat monen viikonloppuherkku kotosalla. Mitä vehnälätyn sijaan voisi käyttää ja mitä tulisi ottaa huomioon täytteissä?

Kaikista kevyimmäksi ja täten parhaaksi vaihtoehdoksi lätyille olen todennut cosmopolitansalaatin. Sen lehti on muodoltaan pitkä ja kuppimainen, joten se on helppo täyttää ihan samaan tapaan kuin tacot tai tortillat. Mikäli haluaa kuitenkin syödä perinteisempää lettua, kannattaa ne tehdä itse. Tacot ovat monesti sisällöltään ihan ok, mutta maissi saattaa aiheuttaa esimerkiksi vatsaoireilua.

Täytteeksi tortilloihin sopii sekasyöjälle mainiosti maustettu naudan tai kananliha luomuna, meillä monesti tehdään täyte kuitenkin soijarouheesta ja pavuista. Lisäksi tietenkin runsaasti kasviksia, itsetehtyä guacamolea ja salsaa.

Valmiit kastikkeet ja maustepussit melkein kannattaa jättää suosiolla kaupan hyllylle, niiden sisältö on usein aikamoista luettavaa.

Täältä voit kurkistaa myös terveellisemmän suklaapirtelön ohjeen.

Natasa Höök

Miten sinä olet tuunannut herkkuja terveellisemmiksi? Kerro kommentteihin omat parhaat vinkkisi 🙂

Seuraa minua

Instagramissa

Facebookissa

Bloglovin’issa

Tykkää:
Kerro kavereille:

Rv 39: Hetki jolloin luulin jääneeni leskeksi

Viimeistä päivää viedään raskausviikolla 39 eli 38+6 plakkarissa. Pieniä merkkejä synnytyksen lähestymisestä olen ollut bongaavinani koko viikon. On ollut jomotusta, vihlovaa kipua ja kerran jo mietin josko lapsivedet ovat alkaneet valua.

Maha on laskeutunut ja anopin mukaan ihan kypsän näköinen kuulemma. Tänään supistelee jo enemmänkin. Huomiseksihan tuo Jesse oli vatsan asukkaan kanssa sopinut syntymäpäivän. Saa nähdä pitääkö pienokainen sopimuksesta kiinni 😉

Viimeisiä hankintojakin vauvalle on vielä tehty, ostin ihan super suloisen pupupehmonkin hänelle sänkyyn koristeeksi. Pitää nyt vähän olla jotain söpöä turhakettakin.

 

peti

 

Perjantaina oli Jessen viimeinen työpäivä ennen kesälomaa (ja mahdollista jatkoksi tulevaa isyysvapaata), melkein kaksi vuotta kovaa työtä miehellä takana ilman lomaa. Oli mulla tarkoitus järkätä jotain tosi spesiaaliaki hänelle, mutta päädyttiin sitten ravintolaruokaan ja rauhalliseen kotihengailuun.

Ihanaa saada viettää aikaa kahden oikein kunnolla taas pitkästä aikaa. Lauantaina tosin hetken ehdin luulla että ilo oli vain lyhytaikainen.

Olin lähettänyt Jessen heittämään mun FB-kirppiksellä myymiä elokuvia ostajalle tuohon ihan lähelle meidän kotia. Jesse laittoi mulle viestiä, että kaupat oli hoidettu ja oli tulossa kotiin päin.

Joitakin minuutteja myöhemmin kuulin ASEEN LAUKAUKSIA pihalla! Olisiko ääni kuitenkin voinut olla jotain muuta? Ei, kyllä ne oli aseen laukauksia.

Yritin soittaa Jesselle. Ei vastausta. Arvatkaa iskikö paniikki? Minä viimeisilläni raskaana ja joku nyt ampui mun miehen? Sydän kurkussa odotin ja sekunnit tuntui minuuteilta tai tunneilta.

Nopea ajatuksenjuoksuni toi mieleen viime talvelta tapauksen, jossa nuori äiti jäi yksin lapsen kanssa vain muutama viikko vauvan syntymän jälkeen. Sydäntä puristi. Muutenkin sitä on raskaana niin herkillä ja kun vielä rakastaa toista niin älyttömän paljon…

Parin minuutin päästä kuulin kuitenkin kun avain kääntyi kotioven lukossa. Jesse kertoi että oli nähnyt 50-100m päästä kun poliisi oli ampunut meidän viereisen talon edessä jotain miestä kohti. Halasin Jesseä niin lujaa kuin ikinä pystyin.

Onneksi ampuja oli poliisi, eikä joku hörhö. Pystyi ainakin oikeasti lohduttautumaan sillä, että Jesse ei ollut vaarassa. Ja onneksi mun mieheni oli kunnossa! Jotenkin tälläinen asia taas muistutti siitä, että täytyy ihan oikeasti olla kiitollinen jokaisesta päivästä jonka saamme viettää täällä rakkaidemme kanssa.

Vaikka unelmoimme ehkä suurista, on tärkeä muistaa elää myös hetkessä eikä miettiä ainoastaan leppoisia eläkepäiviä etukäteen.

Kuva Rv 32: casualfoto.fi

Rakastakaa, halatkaa, halutkaa ja kuunnelkaa toisianne. Koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu ja milloin on se viimeinen päivä.

Natasa Höök

Seuraa minua

Instagramissa

Facebookissa

Bloglovin’issa

 

Tykkää:
Kerro kavereille:

Pallomahan itsetuntokoulu – Osa 1:

Raskaus ja itsetunto

Paino nousee ja vatsa kasvaa. Hormonit heittelevät, vähän turvottaakin, iho oireilee.

natasahook.com

Kokemusta mulla on ennestäänkin nopeasta painonnoususta kilpirauhasen vajaatoiminnan puhjettua melkein 10 vuotta sitten. Silloin jo tuli raskausarpia reisiin ja rintoihin. Inhosin niitä. Vatsani oli iso ja tuntui etten oikeastaan koskaan sittemmin päässytkään eroon ”jenkkakahvoistani”.

Iho oireetkin ovat tuttuja olleet jo ihan teinistä. Kamala akne poskissa. Sukulaistyttö silloin tiedusteli, että miksi minulla on pilkkuja naamassa. Aloitin e-pillerit, joita en sitten uskaltanutkaan lopettaa aknen paluun pelossa ja päädyin syömään niitä melkein 15 vuotta.

Kiinnostuin hyvinvoinnista ja hormonitoiminnasta. Päätin lopettaa pillerit jotta ”löytäisin itseni”. Niin taisin löytääkin. Löysin itseni pian odottamassa esikoistani.

natasahook.com

Lähdin etsimään netistä tietoa nimenomaan raskauden itsetuntoa kohottavasta vaikutuksesta.. kuitenkin vain yllättyäkseni löytämästäni.

Tutkiessani itsetuntoasiaa jouduin valitettavasti huomaamaan, että moni kokee raskauden nimenomaan vaikuttavan negatiivisessa mielessä itsetuntoon. Itsekin pelkäsin vähän etukäteen, että mitä minulle käy kun paino taas alkaakin nousta ja vatsa kasvaa ilman että voin asiaan mitenkään vaikuttaa. (Olen ollut myös aikamoinen vaa’an vahtaaja, siitä luovuin muuten heti alkuunsa raskauden ilmetessä!)

Tiesin myös että iho saattaisi oireilla ja että arpia voisi tulla lisää. Pelkäsin, että terveellisten elämäntapojen avulla juuri saavutettu kohtalaisen hyvä itsetunto saattaisi väistyä itseinhon tieltä jälleen kerran. Toisin kuitenkin kävi.

Olen kokenut että raskausaikana itsetuntoni on nimenomaan kohonnut eikä laskenut. Olen ollut jotenkin kovin rentoutunut, on ollut hyvä fiilis ihan kaikesta. Voin ihan rehellisesti sanoa että olen tuntenut itseni kauniiksi. Pallomahani kanssa olen uskaltanut laittaa jopa rantakuvia nettiin!

Maha on kasvanut, paino on noussut ja ihokin aluksi haki tasapainoaan, mutta itsetuntoni ei laskenutkaan enkä alkanutkaan inhota vatsaani. En osannutkaan stressata näpyistä naamassa tai pelätä raskausarpia. Mitä ihmettä oli tapahtunut?

natasahook.com

Yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä tässä ajattelen sen, että nyt olen ollut hyvässä fyysisessä kunnossa ja hyvinvoiva. Toista oli 10 vuotta sitten. Osaan kuunnella kehoni viestejä paremmin ja olen ihan eri tavalla osannut suhtautua raskauden tuomiin muutoksiin kehossa ja niiden osittaiseen väliaikaisuuteen. Kun pidän huolta itsestäni niin on helpompi rakastaa itseäni.

Olen viimeinkin myös päässyt irti aikalailla kaikista pinnallisuuden rippeistä mitä saattoi olla jäljellä. Ulkoiset asiat ovat niin turhanpäiväisiä huolehdittavaksi. Minulla on tärkeämpääkin tekemistä. Olen vaimo, minusta tulee äiti ja haluan opettaa myös pienokaiselleni sen, että hän on aina tarpeeksi hyvä. Minulla kun meni aika pitkään tajuta, että minä olen. Toivon että fiilis jatkuu myös vauvan synnyttyä.

Lisää pohdintaa aiheesta Pallomahan itsetuntokoulun osassa 2. piakkoin.

Onko raskaus vaikuttanut sinulla kehonkuvaan ja itsetuntoon positiivisella vai negatiivisella tavalla? Kuulisin mielelläni kokemuksistasi!

Seuraa minua

Instagramissa

Facebookissa

Bloglovin’issa

Tykkää:
Kerro kavereille: