-Ne pistää mun pientä! Okei, en tiedä pelkäävätkö muutkin 3 kk rokotuksia, mutta tämä mamma pelkäsi. Lähinnä siis kammoksuin etukäteen sitä kivun ja huudon määrää, mikä piikeistä aiheutuisi ja sitten niitä mahdollisia jälkioireita.

Vauva

(Kuvituksena postauksessa Lilin 3kk juhlapäivän asukuvia. Tutu teetetty ompelijalla, haalari on Molon)

Rokotuksille ja 3 kk neuvolaan meillä oli aika keskiviikkona. Tiistai-iltana jännitykseni äityi sellaiseksi että päädyin pyytämään isääni mukaan neuvolakäynnille henkiseksi tueksi ja Liliä sylissä pitämään rokotuksien ajaksi. Joo, olen ehkä vellihousu, mutta jos on mahdollisuus ottaa joku mukaan niin mielelläni otan.

Rokotukset pistettiin kumpaankin reiteen, Lilin vaari oli siis syntiukkina pitämässä sylissä. Kun piikki osui lihaan, alkoi hirveä huuto samantien. Onnistuin itse onneksi olemaan itkemättä. Neuvolatäti kysyi otanko välissä Lilin syliin rauhoittumaan. Pyysin siinä vaiheessa pistämään vaan nopeasti sen toisenkin, että sen jälkeen sitten vasta syliin.

Toisesta piikistä huuto yltyi vaan entisestään ja silmät täyttyivät kyynelistä. Itse onnistuin edelleen olemaan rauhallinen. Isäni antoi Lilin syliini ja huuto lakkasi. Vielä oli pientä nyyhkytystä, mutta äidin turvallisessa sylissä sekin hälveni pian ja tyttö rauhoittui täysin parissa minuutissa. Ei siis ollenkaan niin paha kuin olin kuvitellut. Varmasti meidän aikuisten rauhallisuudesta oli apua siihen että Lilikin rauhoittui niin nopeasti. Paniikki ja tunnetilat tarttuvat helposti.

Painoa tytölle oli kertynyt hyvin, vähän yli 600g kuukaudessa. Paino oli 5335g ja pituus 59cm. Pieni tyttö meillä on siis edelleen, kasvaa kuitenkin omalla käyrällään hyvin. Olen nauranut kaikille niille kommenteille mitä saimme ennen Lilin syntymää vaatteiden koosta.

vauva

Meille kerrottiin kuinka 56 cm vaatteet jäävät pieniksi silmänräpäyksessä. Suurin osa 56 vaatteista mahtuu edelleen 😉 Ostamani 62 cm talvihaalari taas näyttää olevan vieläkin ihan jätti.

Keskiviikon ja torstain Lili oli ehkä hieman tavallista väsyneempi, ei juurikaan itkuisempi. Perjantaina ilmeni vähän tavallista enemmän puklailua, mutta muuten tuntuu ettei rokotuksista tullutkaan mitään jälkioireita.

Vatsavaivoja tuntui myös olevan perjantaina, mutta uskon että syyllinen oli enemmänkin torstaina syömäni berliininmunkki suodatinkahvin kera kuin rokotukset. Välillä on hyvä miettiä mitä muuta on tehnyt.  Mielestäni aina ennen ruoka- ja lääkeaineoiresyytöksiä olisi hyvä miettiä tapahtuiko asia siitä johtuen, vai siitä huolimatta.

Jäi siis varuiksi kuumeen ja kivun varalle ostetut särkylääkkeet antamatta. Meillä käytetään lääkkeitäkin niin vähän että särkylääkkeenkin antaminen aiheutti etukäteisstressiä.

Ainoa oikeasti inhottava jälkiseuraamus oli se kun laastarit piti irrottaa pikkuisen jaloista. Sitäkään en kyennyt itse tekemään 😀 Onneksi Lilillä on rohkea isä, rakas aviomieheni joka irrottaa laastarit aina minultakin. Kestän hyvin kipua, mutta laastareiden repiminen ja siitä aiheutuva tunne on jostain syystä hyvin vastenmielinen.

Loppupäätelmänä: Ihan turhaan taas huolehdin etukäteen. Ja niinhän se on. Hyvin harvoin pelkäämäsi asiat käyvät toteen.

vauva

Mun vinkit rokotuksille mentäessä:

  • Osta lääkekaappiin kipulääkettä varmuuden vuoksi
  • Ota joku rokotuksille mukaan jos olet (yhtä) vellihousu (kuin minä)
  • Älä stressaa, juuri mitään ei tapahdu kuitenkaan
  • Älä stressaa, olet itsekin syönyt lapsena särkylääkkeitä
  • Älä stressaa, olet itsekin saanut rokotuksia
  • Älä stressaa, ne on vaan laastareita
  • Älä stressaa.

Ihanaa viikonloppua kaikille ja tsemppiä rokotuksille 🙂 !

Ps. Miten mun pieni Lili voi olla jo 3kk vanha? Mihin tää aika menee?Natasa Höök

Seuraa minua:

Instagramissa

Facebookissa

Bloglovin’issa