Vauvan päiväuniaika. Tuo täynnä mystiikkaa oleva, monta kertaa päivässä toistuva aika jona vauva pitäisi saada torkahtamaan. Kaikki todennäköisyydet ja lähinnä koko maailma tuntuvat vaan välillä olevan unia vastaan. Seuraa kertomus (avautuminen) eräästä (tämänaamuisesta) uniajasta:
Kuva pöllitty netistä.
- Vauvaa väsyttää. No eipä siinä. Laitetaan nukkumaan.
- Vauva ei halua nukkua vaikka väsyttää. No ei siinä. Nukutetaan vaan sinnikkäästi.
- Vauvan kädet vispaa, jalat vispaa. Vauvalla alkaa tulla nälkä. No mut hei, ruokitaan välissä ja jatketaan sitten.
- Ruuan jälkeen vauva alkaa jo rauhoittua ja väsy alkaa painaa.
- Vauva nukahtaa.
- Joku tampio päättää 5 min jatkuneiden unien jälkeen alkaa sahata moottorisahalla pusikoita asunnon edessä keskellä talvea.
- Vauva herää.
- Vauva kakkaa.
- Vauvan kanssa mennään pesulle.
- Uusi yritys. Vauva nukkumaan.
- Asunnon vieressä olevalla työmaalla päätetään vaihteeksi vähän räjäytellä. Samaan aikaan pihalla aurataan vähän jäisiä lumikokkareita ympäriinsä, jotta meteli olisi taattu.
- Kyllä sitä metelissä voi nukkua mutta keskellä tällästä työmaata on kyllä vähän nyt niin ja näin.
- Katellaan sitte syssymmällä. Muutetaan ensin varmaan johonkin korpeen.
Että näin ja silleen. Vähän oottelin että millon naapuri alkaa porata seiniä mut ei ainakaan vielä toistaiseksi! Kyllä Lili yleensä on nukkunut ihan ok metelissäkin, mutta nykyään tuntuu olevan niin paljon herkkäunisempi että varsinkin yllättävät äänet herättää saman tien.
Tunnetteko tuskani? Sanokaa pliis että joku edes 😀
Seuraa minua: