Avainsana: elämäntapamuutos

Kahvikupposen äärellä: Pelko muutoksen esteenä

(Uusi postaussarja: Kahvikupposen äärellä postaukset ovat sensuroimatonta ja rosoista, yleensä aamuista ajatusten virtaa päässäni vellovista itselleni ajankohtaisista aiheista.)

Haluaisitko kovasti jotain muutosta elämääsi, mutta jostain syystä sinusta tuntuu kuin sinun ja tuon tavoitteen välissä olisi jokin kummallinen muuri. Välillä pääset ehkä jo hyvään vauhtiin muutoksen suhteen, mutta aina tuo este putkahtaa aina jostain eteen.

Eräs pelkää laihtuvansa ja löytävänsä uuden elämäntavan, vaikka sitä kovasti haluaa. Toinen haaveilee omasta talosta, mutta tekee kaikkensa ettei pääsisi rikastumaan. Kuulostaako hassulta? Miksi joku pelkäisi rikastuvansa? Miksi joku haaveilee hoikemmasta olemuksesta mutta mättää naamaansa karkkia päivästä päivään?

Mukavuusalue. Se ei tarkoita välttämättä mitään mukavaa, vaikka se siltä saattaa virheellisesti kuulostaa.

Mukavuusalueesi voi löytyä esimerkiksi sohvanpohjalta itsesäälin ja sipsipussin kanssa tai ainaisesta senttien laskemisesta ja kituuttamisesta.

Hauskaahan se ainainen tarjousten perässä juokseminen ja vanhojen tavaroiden säästäminen varmuuden varalle ei kuitenkaan yleensä ole. Siihen kun vielä yhdistää sen, että sättii itseään jokaisesta hutiostoksesta niin varsinainen soppa on valmis.

Miksi siis pahoinvoivana sohvanpohjalla tai köyhyydessä kituuttavana on niin kiva olla?

Se on se paikka missä on tottunut olemaan. Mukavuusalue on siis niitä totuttuja malleja, tuttuja tuntemuksia joihin on helppo tuudittautua.

Minä nyt tunnustan. Olen yksi niistä joka pelkää rahaa.

Rahan pelkääminen ei ole hyvä asia, koska taloudellinen hyvinvointi on osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Minut on kasvattanut sota-ajan lapsi ja sen kyllä huomaa. Lapsuudessani meillä säästettiin jopa tyhjät jogurttipurkit retkimukeiksi ja vanhat jäätelöpakkaukset säilytysrasioiksi. Ruoka oli aina edullista kotiruokaa eikä meillä esimerkiksi matkusteltu.

Olen tottunut laskemaan senttejä (ja aikoinaan pennejä), kilpailuttamaan edullisimmat sopimukset, ostamaan ruokaa edullisesti ja säästämään ostoksissani. Säästäminen on toki tietyllä tapaa nautinnollista. Ei kuitenkaan enää siinä vaiheessa kun huomaat KonMari-projektin lykkääntyvän ja lykkääntyvän kun säästäisit mielellään kaiken vanhan minkä olet ostanut (myös ne hutiostokset) ja kaiken uuden ostaminen stressaa niin että otsasuoni sykkii.

Olen aina ostanut kaiken alennuksista, tarjouksista tai käytettynä. Olen ollut ihan helvetin hyvä siinä, mutta nyt saa riittää.

KonMari-projekti saa jatkua ja heitän pois kaiken sen (tavaran) mitä en enää rakasta ja hankin tilalle sellaista mikä tuo iloa. Ostan vihdoin ne ruokailupöydän tuolit mistä olen haaveillut. Koska olen sen arvoinen.

Koska olen sen arvoinen.

Olen nimittäin tässä ihmetellyt, että miten muilla on niin hienot kodit kivoine tavaroineen ja minulla ei vaikka rahaakin olisi. No miksiköhän? Siksi etten osta koskaan mitään.

Joku kierrätyksestä ja ympäristöystävällisyydestä siellä nyt varmasti kauhistuu, mutta kauhistukoon. Suurinpiirtein 30 vuotta olen jo tässä kierrättänyt, ainakin 25 vuotta elänyt ilman autoa ja ulkomaillakin käynyt lentokoneella kaksi kertaa. Mun hiilijalanjälki ei niitä suurimpia maailmassa tule koskaan olemaan, vaikka sisustaisinkin kotini osittain uusilla tavaroilla. 

Tietysti jatkossakin laitta kiertoon kaiken minkä voin. Ostan myös itselleni hyvälaatuista, pitkäikäistä ja mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaista ja ympäristöystävällistä, kosja kertakäyttökulttuuri ei vaan ole mun juttu.

Teen myös tarvittavat muutokset, jotta alkaisin ansaita enemmän rahaa ja lopetan oman yritystoimintani sabotoimisen. Ei rahaa tarvitse pelätä. Kyllä osaan sitä käyttää jos sitä vahingossa pääsee ihan liiaksi asti kertymään. Haluan muutosta nyt, jotta en siirtäisi omia pelkojani jälkikasvulleni.

Täytyy antaa pelon paikalleen jämähtämisestä voittaa muutoksen pelko, jotta muutos on mahdollinen.

 

Onko sinulla jokin pelko, joka estää sinua? Mistä muutoksesta sinä haaveilet?

 

 

Natasa Höök

Seuraa minua:

Instagramissa

Facebookissa

Bloglovin’issa

Usko itseesi

Whether you think you can, or you think you can’t — you’re right. – Henry Ford

Jos uskot siihen, että pystyt siihen mitä haluat tehdä, olet oikeassa. Jos uskot ettet pysty, olet myöskin oikeassa. Usko itseesi on tärkein työkalu, minkä tarvitset saavuttaaksesi kaiken haluamasi, on sinulla sitten uraasi, kehoosi tai oikeastaan mihin tahansa liittyvä unelma tai tavoite.

Aiemmin  saatoin haluta jotain, mutta en uskonut että voisin sitä oikeasti saada. Enkä sitä sitten saanutkaan. Minulla meni pitkään että ymmärsin  kuinka tämä homma toimii. Sitten kun vihdoin aloin uskoa, aloinkin saada  niitä haluamiani USKOMATTOMIA asioita.

Mitä enemmän olen uskonut ja itseluottamukseni on kasvanut, sitä enemmän olen saanut. Paljon on vielä varmasti. En minä ihan valmis ole varmaan koskaan.

Meillä kaikilla on elämässä erilaiset lähtökohdat, toisilla  vahvemmat ja toisilla heikommat ja isommat saavutukset vaativat vähän enemmän töitä. Minunkaan lähtökohtani eivät varmaan monen mielestä olisi olleet ne parhaimmat mahdolliset, mutta parhaani olen tehnyt ja paljon jo saavuttanut.

Mitä sitten olen saavuttanut? Kahden vuoden sisään olen muunmuassa opiskellut itseni unelmieni ammattiin, perustanut yrityksen, löytänyt kumppanin, mennyt naimisiin, säästänyt mukavan summan rahaa asuntosäästötilille, muuttanut ihanaan asuntoon ja tullut raskaaksi. Ihan mukava lista jo minun mielestäni. Kaikki nuo olivat joskus vielä kaukaisia unelmia.

Jos et vielä usko itseesi ihan täysillä, esitä itsellesi että uskot. Se onnistuu kyllä, usko pois 😉 Esitä niin kauan kuin sinun täytyy alkaaksesi oikeasti uskoa itseesi. Välillä voi olla vaikeaa ja uskosi voi horjua, mutta ole sinnikäs.

Tietyt asiat saattavat toki vaatia uskon lisäksi esimerkiksi tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia, mutta niistäkin suurimman osan pystyy jokainen hankkimaan. Jotkin rajoitteet ovat haastavampia, mutta usein niidenkin ohittamiseen näyttää löytyvän kiertotie.

Netti on pullollaan esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat hyvinkin karuista vastoinkäymisistä huolimatta nousseet ja löytäneet elämälleen uuden ja entistä ehomman tarkoituksen ja sisällön elämäänsä tai hankaluuksista huolimatta saavuttaneet fyysiset tavoitteensa.

Nämä tarinat inspiroivat ainakin minua kovasti. He eivät ole tyytyneet kohtaloonsa, vaan ovat lähteneet tietoisesti pyrkimään kohti parempaa. Useat pitävät heitä ehkä ylimielisinä jos he pitävät meteliä saavutuksistaan ja omasta mahtavuudestaan, mutta minun mielestäni sellainen usko itseensä on mahtavaa!

 

natasahook

(Kuva: casualfoto.fi)

Ole siis kiltti ja usko itseesi. Sinä pystyt ihan mihin vaan, mitä ikinä haluatkin tehdä tai kuka ikinä haluatkin olla! Älä anna kenenkään horjuttaa uskoasi. Sinä ansaitset kaiken hyvän ja tulet kaiken haluamasi hyvän myös saamaan, mikäli oikeasti sitä haluat. Halua sitä.

Aloita tämä viikko siis visioimalla tulevaisuus tai tavoite, joka olisi unelmiesi täyttymys ja lähde rohkeasti askel askeleelta sitä kohti. Ensimmäinen ja tärkein askel on se että todella uskot sen olevan mahdollista.

Uskomattoman hienoa viikkoa!

Natasa Höök

Seuraa minua

Instagramissa

Facebookissa

 

 

 

Muutosta ei kannata aloittaa maanantaina

Haluaisit jaksaa paremmin, olla timmimmässä kunnossa tai aloittaa jonkun tietyn asian harjoittamisen? Tahdot sitä elämääsi enemmän kuin mitään muuta ja päätätkin reippaana aloittaa treenaamisen – sitten kun loma alkaa, sitten ensi maanantaina, huomenna.. no viimeistään ensi vuonna.

huomenna
Teen sen huomenna..

Mä niin tiedän mitä se on!

Käytin vuosia elämästäni lukien kaikki mahdolliset KuntoPlussat, Fit-lehdet, Fitnessmurojen mukana tulleet hyvinvointioppaat. Opin niistä paljon, mutta mitään en tietenkään sitten tehnyt. Tai yritin mä parikymmentä kertaa maanantaina aloittaa mut motivaatio se sitten lopahtikin jo heti muutaman viikon päästä viimeistään kun ei niitä tuloksia tullut niin nopeasti kuin olisin halunnut.

Osittain tulosten puuttuminen johtui varmastikin siitä että taisin vähän tehdä kaiken hutiloiden sinnepäin ja sitten päätinkin että ei hommasta tule mitään. Tulosta piti tulla heti, tai sit ei tarvinnu tulla ollenkaan. Ööh? Mä en tiedä mikä mua vaivasi 😀 Sitten aloin noudattaa taikasanoja. Ai mitä taikasanoja?

No näitä taikasanoja: Tee edes jotain.

Tee edes jotain. Muutosta ei kannata aloittaa siksi maanantaina, että se voi aloittaa jo tänään! Jos et tykkää tehdä kahtakymmentä punnerrusta tai et siihen vaikkapa pysty, tee edes kaksi. Jos haluaisit lukea ravinto-oppaan läpi ja oppia kaiken, muttet millään jaksaisi, niin ota tavoitteeksi lukea vaikka 5 minuuttia päivässä.. tai viikossa! Homma edistyy paljon nopeammin kun teet edes jotain.

Mä olen välillä kyllä niin asioiden lykkäämisen mestari, mutta onneksi oon saanut opetettua itselleni edes jonkin verran tätä hommaa. Olen kyllä luovimmillani kun jollain hommalla on kiire, mutta valitettavasti esim jonkun fyysisen ominaisuuden kehittämisessä kiire ei toimi samanlaisena buusterina kuin bisneksissä. Vaik ois kuinka kiire niin hauis ei vaan kasva yhtään sen nopeammin. Itse asiassa päin vastoin, koska hauis parka tarvitsee välillä lepoakin.

Tee edes jotain.

Älä siis aloita vasta lomalla tai kesällä tai huomenna, vaan aloita tänään jollain pienellä askeleella. Jos tunnin lenkki ei kiinnosta, käy 15 minuutin kävelyllä. Jos et jaksa syödä koko päivää terveellisesti, syö edes yksi aterioista sillä ajatuksella. Korvaa vaikka suklaapatukka hedelmällä. Pystyt siihen kyllä! Mä aion tänään lukea 20 minuuttia yhtä noista kesken jääneistä kirjoista 😀 Nyt äitiyslomalla on aikaa.

Kun asettaa itselleen sopivan pieniä tavoitteita niin voi saavuttaa tavoitteensa vaikka joka päivä.

Mitä asiaa sinä olet lykännyt ja lykännyt päivä- viikko- tai kuukausitolkulla? Minkä tavoitteen sinä aiot tänään saavuttaa? Kerro kommentteihin jos uskallat!

Natasa Höök

Seuraa minua:

Instagramissa

Facebookissa